Tuottajamessujen seminaaripäivä to 3.10.

Snellmanin Kunnon Tuottajamessut alkoivat seminaarilla torstaina 3.10. Pietarsaaressa. Seminaarin kantava teema – Kestävä alkutuotanto kohti 2025 – tervehti osallistujia seinästä isoin kirjaimin. Ihmiset, eläimet ja ympäristö muodostavat kokonaisuuden, jolla haluamme kannustaa tuottajiamme Snellmanin tapaan, tiivisti alkutuotannon johtaja Tomas Gäddnäs avauspuheessaan. Näin voimme tarjota parempaa ruokaa myös tulevaisuuden sukupolville.
 


 



Minkälaista lihaa kuluttajat arvostavat ja kuka sen valmistaa?


Tuoteryhmäjohtaja Juuso Reinikainen esitteli puheenvuorossaan Suomi Syö 2018 -kuluttajatutkimuksen tuloksia. Mediakeskustelusta saa helposti hyvin kielteisen kuvan suomalaisten liha-asenteista, mutta onko todella niin, etteivät kuluttajat enää halua lihaa lautasilleen? Emme yritä palvella koko markkinaa, Juuso painotti, vaan kohdata se ryhmä, joka arvostaa kotimaista, laadukasta lihaa. Tämä ryhmä koostuu ostovahvoista perheistä ja talouksista, jotka ovat valmiita maksamaan lisää laadukkaasta, suomalaisesta lihasta. Tämä mahdollistaa osaltaan kannattavan toiminnan koko ketjussa.


Kuluttajien asenteet ovat tärkeitä, mutta ne muuttuvat hyvin hitaasti, Juuso totesi. Vielä hitaammin ne heijastuvat ostokäyttäytymisiin. Tutkimuksen suurin muutos oli siinä, että arvostus kotimaisuuteen on kasvanut. Vastuullisuus eläinten hyvinvoinnista ja alkutuotannon kestävyydestä tulee olemaan suuremmassa osassa Snellmanin viestinnässä tulevaisuudessa.


Lue lisää tutkimuksesta tuottajalehdestä!
 



Kohti yhä parempaa. Yhdessä.


Syyskuun alussa Snellman lähetti tuottajille kyselyn, jossa kysyttiin tuottajien hyvistä teoista eläinten ja ympäristön hyvinvoinnin puolesta. Reilut 100 vastausta on tullut, viestintä- ja markkinointijohtaja Tommi Fors kertoi, ja tuottajien kertomat teot ovat hyvin monenlaisia. Esimerkiksi on panostettu peltojen kasvipeitteisyyteen talvella, erilaisiin energiaratkaisuihin kuten maalämpöön ja lämmöntalteenottoon, kotimaisiin valkuaisvaihtoehtoihin ja eläinten hyvinvointia parantaviin toimenpiteisiin.

 


Nyt tehdään tilatarinoita, videoita ja blogeja, joissa avataan kuluttajille, mikä teko on kyseessä ja miten se vaikuttaa tuottajien arkeen ja eläinten tai ympäristön hyvinvointiin.


Perhetilat ja vastuullisuus näkyvät myös Snellmanin kotisivulla. Ensi vuonna avataan vastuu-kokonaisuutta netissä, johon kootaan niitä asioita, joita Snellmanilla tehdään ihmisten, eläinten ja ympäristön eteen.



Mitä teemme ja mistä maksamme tuottajille?


Kuluttajien toivomukset ja odotukset vaikuttavat toimintamme kehitykseen, toimitusjohtaja Roland Snellman totesi puheessaan. Meidän tehtävänämme on tulkita markkinoita ja ymmärtää, mistä kuluttaja on valmis maksamaan tulevaisuudessa.


Jo Snellmanin perustajilla oli periaatteena “tee, kuten toivoisit itsellesi tehtävän”. Tästä periaatteesta ja arvopohjasta syntyy hyviä tekoja. Kuluttaja tahtoo luottamusta, avoimuutta ja rehellisyyttä, mikä asettaa tiettyjä vaatimuksia toimintatapoihin, asenteisiin ja tuotteen laatuun. On tärkeää, että jokainen ymmärtää oman roolinsa ketjussa ja se, miten oma työ vaikuttaa koko ketjun laatuun, avoimuuteen ja luotettavuuteen.


Roland Snellman kertoo lisää avajaispuheessaan perjantaina 4.10.!
 



Iltapäivällä nauta- ja sikaryhmät kokoontuivat omiin ryhmiin ja keskustelivat ajankohtaisista aiheista. Nautaryhmässä teemana oli vasikan hyvä laatu. Vasikkalaatuun liittyvät asiat ovat yleensä sellaisia, että ne ovat helppoja huomata myös omin silmin.  Yleisimmät syyt, joiden vuoksi välitykseen ilmoitettu vasikka joudutaan jättämäänkin maitotilalle ovat esimerkiksi ripuli tai että vasikka on liian pieni ikäänsä nähden, kertoi MP tuotannonohjaaja Mårten Lassfolk.


Hankkijan kehityspäällikkö Pirjo Hissa puhui umpilehmien ja vasikoiden ruokinnasta. Riittävä karkearehun ja kivennäisten saanti ovat ruokinnan keskeisimpiä asioita. Umpikaudella lehmien kivennäistarpeeseen tulee kiinnittää erityisen paljon huomiota. Riittävällä kivennäis- ja hivenaineruokinnalla varmistetaan hyvä poikiminen ja lypsykauden käynnistyminen ongelmitta. Niillä edesautetaan myös vasikan elinvoimaisuutta ja terveyttä.


Pirjo painotti ternimaidon nopeaa saantia. Ternimaidon vasta-ainepituus alenee poikimisen jälkeen samoin vasta-aineiden imeytyminen vasikan elimistöön. Vasikkarehun oltava maittaja ja turvata toisaalta riittävä ravintoaineiden saanti. Kannattaa myös tarkistaa juottolaitteiston toiminta ja mitata juoman kuiva-ainepitoisuus säännöllisesti.
 




Eläinlääkäri Mervi Yli-Hynnilä Lehmälääkäreistä puhui vasikoiden terveydestä. Terveydenhuoltokäynnillä tavoitteena on mm. eläinten sairastavuuden vähentäminen sekä vasikoiden kasvun, terveyden ja laadun edistäminen.


Ternimaito on paras ennaltaehkäisykeino vasikoiden sairastumiselle, Mervi totesi. Varmista, että vasikka varmasti saa ternimaidon nopeasti. Mittaa maidon vasta-ainepitoisuus brix-mittarilla ja pakasta paras maito varalle. Yli kolme kertaa poikineilla sekä syyspoikivilla lehmillä ternimaidon laatu on yleensä paras.


Mervi muistutti myös tarkan hygienian, ahtauden ja ilmanvaihdon vaikutuksista vasikkaosastolla. Vasikoille tärkeintä on lämmin alusta. Kosteus on aina pahempi kuin kylmyys.


MP kenttä-edustaja Matti Kastarinen esitteli lopussa Savonian ammattikorkeakoululla tehdyn opinnäytetyön tuloksia siitä, miten juomamäärä vaikuttaa vasikoiden kasvuun sekä juottokauden kustannuksiin.