Mukava tunnelma Snellmanin Tuottajamessuilla 4.10.

Snellmanin Kunnon Tuottajamessut 2019 pidettiin lokakuun alussa kauniissa syyssäässä. Messupaikka oli tänä vuonna uusi Kom in -halli Kuusisaaressa Snellmanin tehtaan vieressä. Torstain seminaari houkutteli noin 150 osallistujaa ja ilahduttavan monta näytteilleasettajaa tarttui tilaisuuteen olemalla paikalla jo tuolloin. Itse messupäivänä perjantaina 4.10. ilma oli viileä, mutta tunnelma tuottajien ja näytteilleasettajien keskuudessa lämmin ja kutsuva.





ASF, ilmastokeskustelu ja suomalaisten kulutustottumukset


Snellmanin Lihanjalostuksen tj Roland Snellman totesi avajaispuheessaan, että hän viime vuoden tuottajamessuilla ennusti mm. ASF:n, kauppasotien, kotimaisten kauppaketjujen kilpailun ja vuoden satotason vaikuttavan toimintakauteen.

 
Sikarutto ASF on uhka, mutta myös mahdollisuus. Sikarutto koettelee Kiinaa rajusti, noin 250 miljoonan sian arvioidaan hävinneen Kiinan markkinoilta. Kiinan lihankulutuksesta jopa 66 % on sianlihaa, joten sianlihan tuontitarve on suuri. Ennusteiden mukaan Kiinan sikapopulaation palauttaminen entiselleen voi kestää jopa 5 vuotta.

 
Samanaikaisesti ilmastokeskustelu on suorastaan räjähtänyt tänä syksynä. Meidän on osattava ohjata markkinoita oikein ja antaa kuluttajille se, mitä he toivovat, Roland totesi. Suomi Syö 2018 -tutkimus osoittaa, että liha kuuluu suomalaisten lautasille ja että yhä useampi kokee kotimaisen lihan suosimisen tärkeäksi.

 
Lihan hankinnan trendi on kääntynyt myönteiseen suuntaan. Snellmanin vuosina 2017–2018 tehdyt panostukset ovat tuottaneet tulosta. Sikatuotannossa laskeva käyrä on taas kääntynyt ylöspäin. Haluamme olla avoimia ja näyttää, että olemme toteuttaneet lupauksemme kaupan hinnankorotusten siirtämisestä tuottajille.





Useita kannattavia kanavia lihalle


Lihan hankinta- ja ohjausjohtaja Ronny Snellman näytti Suomen lihantuotannon tilastoja. Sikapuolella kotimainen tuotanto on kasvanut 1 prosentilla vuonna 2019 verrattuna viime vuoteen, kun taas tuonti on kasvanut lähes 7 prosenttia. Pakastevarastot ovat koko maassa suurempia kuin viime vuonna, mutta Ronny totesi, että lihalle löytyy tällä hetkellä useita vaihtoehtoisia kanavia, joten on mahdollista valita jokaiselle tuotteelle kannattavin kanava.

 
Nautapuolella tuotanto on kasvanut 3 prosentilla vuonna 2019 ja tuonti vähentynyt viidenneksellä. Sekä naudan että sian kulutus on laskenut siipikarjanlihan eduksi. Elokuussa kuluttajahinnat olivat nousseet verrattuna viime vuoteen kaikissa lihatuotteissa paitsi siipikarjanlihassa, joten paine nostaa siipikarjanlihan hintaa voi oikaista tilannetta vielä.

 
Snellmanin tavoitteena on kasvattaa markkinaosuuksiaan lihan hankinnassa ja myynnissä vuonna 2020.





Yrittäjälle oma strategia


Anne Sigg ja Erkki Laide kuuluvat ProAgrian 15-henkiseen konsulttitiimiin. Tiimin toiminta-alueena on koko maa ja konsultit auttavat kaikissa maatalousyrityksen kehitykseen liittyvissä kysymyksissä.

 
Keskitymme itse yrittäjään, Anne ja Erkki kertoivat. Autamme yrittäjää luomaan tilakohtaista strategiaa muun muassa ilmastokysymyksiä, taloutta, digitalisaatiota ja johtajuutta koskien. Yritämme auttaa yrittäjää näkemään yrityksensä kokonaisuutena – mitkä ovat toiminnan tavoitteet ja mitkä ovat voimavarat tavoitteiden toteuttamiseen.





Kotimaista valkuaista rehutunnilla


Hankkijan Juha Salopelto kertoi rehutunnilla muun muassa kokoviljasäilörehusta, herneen ja härkäpavun viljelystä sekä viljakoeruutujen tuloksista. Vanhalan tilalla Vähässäkyrössä ja Tuomolan tilalla Loimaalla on tänä kesänä viljelty uutta Feedway-rehuohraa koeruuduissa. Keskustelun moderaattorina toimi Snellmanin rehupäällikkö Kirsi Partanen.

 
Sanna ja Jukka Tuomola kertoivat Feedway-kokemuksensa olevan ihan myönteisiä. Kasvu alkoi hyvin touko-kesäkuussa, mutta sateen puutteen vuoksi kasvu taantui kesän puolivälissä. Sato säästettiin tänä vuonna kokonaisuudessaan siemenviljaksi, mutta ensi syksystä lähtien voidaan aloittaa Feedwayn käyttöä sikojen rehussa.

 
Lisää Feedway-kokeista Anelmassa myöhemmin!



 



Tuttuja kasvoja ja mielenkiintoisia keskusteluita

Tunnelma messukävijöiden keskuudessa oli päivän aikana myönteinen. Monet kommentoivat, että uudet messutilat toimivat hyvin ja että kokonaiskuvan saaminen näytteilleasettajista oli helppoa. Myös kulkeminen messuhallien ja konekentän välillä oli helpompaa kuin aiemmin. Messuilla tarjottiin keittolounasta, grillimakkaraa, Paninin maistiaisia sekä kahvia.

 
Maitotilallisen Strandin perheestä Pedersörestä messuilla kävi kolme sukupolvea – Sonja ja Ulf Strand sekä Robin Strand ja Sofia Österbacka Wilma- ja Minea-tyttärineen. Runsaasti katsottavaa, perhe kommentoi messuja, ja hauskaa nähdä tuttavia.

 
Outi ja Kari Raumalla on 70 lypsylehmän robottinavetta Kaustisella. On mukavaa kiertää osastoja ja tutustua eri toimintoihin, he totesivat. Aika kuluu kuin siivillä, kun keskustelut lähtevät käyntiin. Vuosittaiset messut ovat myös pitkälti sosiaalinen tapahtuma, jossa tavataan paljon tuttavia.





Eläinten terveystunti

ETT:n eläinlääkäri Hertta Pirkkalainen kertoi messujen terveystunnilla eläinten terveystilanteesta Suomessa. Eniten huolta aiheuttavat taudit ovat tällä hetkellä mycoplasma bovis, jota esiintyy noin 200 tilalla, sekä kryptosporidioosi, jota on kirjattu 116 tilan osalta Nasevaan. Kryptosporidioosi on erityisesti keskittynyt Pohjanmaalle ja Keski-Pohjanmaalle. On tärkeää, että taudit kirjataan Nasevaan, jotta ne voidaan ottaa huomioon eläinvälityksen suunnittelussa. ETT:llä on perusteelliset ohjeet siitä, miten käsitellään sekä m. boviksen että kryptosporidioosin epäilyksiä.

 
Robin Julin ja Saara Rantanen kertoivat vasikkavälityksen putkituksesta. Tavoitteena ovat kevyempi tautipaine ja lyhyemmät kuljetukset. Putkituksessa maitotilan vasikat välitetään aina samalle kasvattajalle, ja kasvattaja vastaanottaa kaikki vasikat 2–3 maitotilalta. Tämä edellyttää, että kasvattaja voi ottaa vastaan sekä sonni- että hiehovasikoita ja että maitotilojen myynti vastaa kasvattajan tarpeita.

 
Mårten Lassfolk ja Pekka Taipale esittelivät käytännön esimerkkejä tartuntariskin alentamiseen kuljetuksissa sekä maito- että nautatiloilla. Painopiste on kosketuspintojen vähentämisessä navetan ja kuorma-auton välille, myös ilmavirroissa.

 
Lopuksi kenttäpäällikkö Vesa Hihnala tiivisti nautakentän terveystilanteen haasteita ja mahdollisuuksia sekä keinoja siihen, miten voimme yhdessä toimia terveemmän arjen puolesta.