Rutiinit kuntoon Snellmanin sikaseminaarin teemana 11.2.

Snellmanin sikaseminaari 2020 pidettiin 11.–12. helmikuuta. Noin 75 aktiivista siantuottajaa ja yhteistyökumppania oli tiistaina hakeutunut Seinäjoki Areenaan perehtymään seminaaripäivien “Rutiinit kuntoon!” -teemaan.

 


Tuottajien omat kokemukset

Sikatilavalmentaja Sonja Niemistö haastatteli porsastuottaja Hanna-Maija Anttilaa Forssasta ja lihasikatuottaja Teija Surakkaa Kärsämäeltä sikalaprosesseista ja kehitysmietteistä. Emakkotuotannossa askarruttaa porsaskuolleisuuden alentaminen ja ensikoiden tasainen saatavuus, Hanna-Maija sanoi. Uusia ensikoita tulee olla saatavilla tasaisesti koko vuoden.

PossuNetin ja Sikavan raportit ovat hyviä tuotannon mittareiden seurantaan. Teija mainitsi myös, että ruokinnan ja ruokintajärjestelmän seurannan avulla saa itselleen hyvää palautetta kasvattamisen onnistumisesta.
Seminaarin puheenjohtajana toiminut kenttäpäällikkö Martti Hassila muistutti, että hyvien raporttien edellytyksenä on se, että tuotannonseurannan järjestelmiin tallennetaan tietoja säännöllisesti. Ilman niitä raporteista ei ole hyötyä. Hanna ja Teija totesivat, että on joskus vaikea löytää aikaa syöttää kaikki tiedot oikeisiin paikkoihin. Excel-taulukoita on myös tehty itse kirjausten avuksi.



Sikalatyön tukitoiminnot
Figenin kehityspäällikkö Kirsi Partanen kertoi tukitoiminnoista, jotka helpottavat porsastuotannon seurantaa ja emakkoaineksen uudistamista. PossuNetin työlistat ovat hyvä apuväline, hän totesi. Ensikoiden tuotanto alkaa oikeiden emakoiden tiineyttämisestä oikeilla karjuilla. Sekä emakolla että karjulla tulee olla korkea MA-indeksi.

Uudistamisen suunnittelupalvelu, uudistettu MP-SISU, hakee eläinten tuotostiedot ja MA-indeksin  PossuNetistä. SISU-suunnitelmasta näkyvät kaikki tilan emakot ja ensikot sekä missä tuotantovaiheessa ne ovat. Neuvojan kanssa käydään läpi tiedot ja määritellään kaikille sioille oikea käyttötarkoitus.

KASU on taas SISUa täydentämään kehitetty karjuvalintapalvelu itseuudistajille. Vastaava karjuvalintapalvelu on ollut käytössä nukleustiloilla PossuNetissä jo kauan. KASU-palvelussa hyödynnetään EVA-ohjelmistoa, joka optimoi sekä perinnöllistä edistymistä että sukusiitosasteen kehitystä. KASU poimii kuukauden sisällä kiimaan tulevat ensikot ja emakot ja ehdottaa niille karjua. Tila keskustelee ensin neuvojan kanssa omasta uudistamisstrategiasta, jotta KASUn antamien suositusten määrä vastaa tilakohtaiseen uudistamistavoitteiseen.

 

 



Miten päästään tavoitteisiin porsas- ja lihasikatuotannossa?
Hankkijan rehuasiantuntija Juha Tolppasen teemana oli porsimisprosentti 100 ja miten siihen päästään. Juha totesi, ettei oikoteitä ole, vaan tulee panostaa perusasioihin ja ennen kaikkea hakea järjestelmällisyyttä sikalatyöhön. Kiimatarkkailu on tärkeää. Käytä karjua apunasi, se helpottaa kiimojen löytämistä. Siemennyksessä kannattaa olla rauhallinen ja tarkka, ja muistaa merkitä mitkä siat on siemennetty milläkin siemenellä. Alkutiineydellä on suuri merkitys pahnueen tasaisuuteen. Vältä stressiä, ja jos eläimet tulee siirtää, siirrä ne joko alle 4 päivää tai yli 14 päivää siemennyksestä.

 
Sikatilavalmentaja Tove Donner puhui aiheesta lihakkuus 60, kasvu 1000. Tämä ei ole mahdoton tavoite. Pohjana on aina hyvä porsaslaatu, joten porsastilan kannattaa tavoitella 30 kilon välityspainoa. Lihasikatilan on toisaalta oltava valmiina, kun porsaat saapuvat. Karsinat on pesty ja niiden on annettu kuivua kunnolla, ne ovat mukavan lämpimiä ja ruokinta- ja vesijärjestelmät toimivat. Ensimmäiset viikot ovat tärkeitä, Tove totesi. Jos jaksat panostaa silloin, voit päästä helpommalla myöhemmin. Minimoi porsaiden stressiä, koska uusi ympäristö on aina vieras, ja opi tuntemaan uudet tulokkaat. On hyvä luoda omia tarkistuslistoja sikatilatyöhön – onko kaukalo tyhjä ennen ruokintaa, syövätkö kaikki siat jne. Näin pystyy ennakoimaan ongelmia ja reagoimaan ajoissa.

 


Sikalan ulkoisten ja sisäisten prosessien toimivuus
Lounaan jälkeen Sikavan toiminnanjohtaja Iina Toppari kertoi Sikavan työkaluista ja Sikavan kansallisesta tasosta. Lääkkeiden käyttösuunnitelmasta pitää muistaa, että lääkkeitä saa käyttää vain suunnitelmassa mainittuihin tarkoituksiin. Kaikki käytetyt lääkkeet on kirjattava Sikavaan, Iina muistutti, ja kirjanpito kannattaa tehdä säännöllisin välein. ASF, eli afrikkalainen sikarutto, on ajankohtainen aihe vielä pitkään. Pidetään yhdessä tauti poissa Suomesta! Tartuntasuojaus tilalla on aina yhtä tärkeä, ja tilankoon kasvaessa riskikertoimet nousevat. Lääkitystarpeen alhaisuus Suomessa on kuitenkin maailman huippuluokkaa, Iina totesi.


Kaarlo Satimus on eläköitynyt tuhoeläintorjuja, joka on oman yrityksensä kautta jo pitkään torjunut monenlaisia tuhoeläimiä monella eri alalla. Suomalainen maaseutu on hyvin monipuolinen, Kaarlo sanoi. Metsistä ja pelloilta ei-toivotut vieraat hakeutuvat rakennuksiimme suojaan, esimerkiksi metsä- ja kotihiiri, rotta, metsä- ja peltomyyrä ja vaivaishiiri. Myös hyvin rakennetussa, tiiviissä sikalassa on heikkoutensa. Jyrsijät pystyvät kiipeilemään elementtien saumoja pitkin, kaapelivetojen läpi ja asettumaan sisätiloihin. Verkot, tiivisteet, yläpohjan suojaus, siisti ja sileä piha rakennusten ympärillä sekä partioiva kissa ovat hyviä tapoja jyrsijöiden sisääntulon vaikeuttamiseksi. Kaarlo suositteli myös erilaisia loukkuja ja syöttiasemia jyrsijöiden torjuntaan.


Jarkko Niemi LUKEsta totesi, että vaikka Suomessa esiintyy vähän tarttuvia eläintauteja, ovat ne jatkuva uhka sikatuotannolle. Hyvään tautisuojaukseen vaikuttavat mm. päivittäiset rutiinit, huolellisuus, siisteys, sikalan rakenteelliset ratkaisut ja eläinterveydenhuolto. Tautisuojaus aiheuttaa tuottajalle kustannuksia mm. suojavaatteiden, tautisulun, ostopalveluiden ja ylimääräisen työn muodossa. Bioturvallisuuden hyöty on kuitenkin siinä, että eläimet pysyvät terveinä. Säästetään työtä, lääkkeitä ja vältetään tuotantotappioita. Tutkimusten mukaan tuotantosairaudet voivat aiheuttaa jopa 30–40 €:n kustannukset sikaa kohden. Sikavan tiedot osoittavat myös, että sikojen pito-olosuhteilla ja terveydellä on yhteys.

 

 


Snellmanin alkuvuoden markkinointiviestit
Markkinointi- ja viestintäjohtaja Tommi Fors tiivisti seminaariyleisölle Snellmanin tämänhetkisiä markkinointiviestejä. Vastuullisuus on ajankohtainen aihe, ja Snellmanilla sitä on mietitty kauan. Pietarsaaren tehtaalla on tehty paljon energian säästämisen eteen, tuotepakkausten muovia on vähennetty reilusti ja uusi liemitehdas pystyy hyödyntämään tuotannosta ylijääviä luita. Vapaaporsitus, joka näkyy alkuvuoden markkinoinnissa, on saanut paljon vastakaikua kuluttajilta. YouTubessa olevaa mainosvideota on katsottu ahkerasti. Neljäsosa Snellmanin tiloista on jo vapaassa porsituksessa, ja konseptia viedään eteenpäin sopivassa tahdissa, Tommi totesi. Tuottajien muista hyvistä teoista kerrotaan myös kevään myötä enemmän kotisivujen vastuullisuusosiossa sekä somessa.


Onnea hyvistä tuloksista!
Seminaarissa palkittiin myös tuottajia hyvistä tuotantotuloksista vuonna 2019. Hyvistä tuloksista emakkotuotannossa palkittiin Ojalan Maatila Oy, Mäkisalo Jukka, Jokela Juha ja Heli, Tuominiemi MTY, Lehtola Marko ja Miia sekä Juusti Jari ja Timo. Hyvistä tuloksista lihasikatuotannossa palkittiin Latva-Koivisto Timo, Vanhala Tapio, Uusi-Ranta MTY, Picnus Oy, Kylä-Mattila Juha ja Surakka TT Oy. Lisäksi Aidasmaa Oy ja Tuomola Jukka ja Sanna saivat ”Vuoden tsemppari” -diplomin hyvästä kehityksestä kovan työn tuloksena.