Biocheck - apuväline sika- ja nautatilan tautisuojaukseen

Luitko jo nämä? Kunnon Perhetila -lehdestä nro 1/2021

Biocheck tehty kaikilla Snellmanin sikatiloilla

Yhteinen ponnistus tuotti tulosta, iloitsee sikatilavalmentaja Tove Donner. Kaikilla Snellmanin sikaketjun sikatiloilla on nyt tehty Biocheck-kartoitus.

Biocheck-arviointi tuli Sikavan luokituskriteereihin jo 2019. Luokitusvaatimusten mukaan Biocheck.UGent® -tautisuojauksen arviointi tulee tehdä kaikilla kansallisen tason ja erityistason pitopaikoilla vähintään kerran vuodessa.

Snellmanilla asetimme tavoitteeksemme, että tautisuojauksen arviointi on tehty kaikissa sopimustuottajiemme pitopaikoissa vuoden 2020 loppuun mennessä. Tuottajia muistutettiin Biocheckistä viestein ja neuvontakäynneillä, ja vuoden lopulla soitettiin niille tiloille, joilla tautisuojauksen arviointi oli vielä tekemättä.  
– Yhteinen ponnistus tuotti tulosta. Snellmanin sikaketjun sikaloista 98 % saatiin arvioitua määräpäivään mennessä, iloitsee sikatilavalmentaja Tove Donner. Vain muutama arviointi jäi tämän vuoden puolelle.

Ensimmäiset Biocheckin pilottiarvioinnit tehtiin Snellmanin sikatiloilla jo 2018. Osa neuvojistamme on käynyt Biocheck-koulutuksen vuosina 2018-2019 ja tautisuojaukseen on panostettu myös neuvontatyössä, kertoo Tove. Vuoden 2020 Biocheck-kartoituksista noin 30 % on neuvojiemme tekemiä, osa niistä yhteistyössä eläinlääkärin kanssa.


Helpot toimenpiteet tulevat myös tehdyksi

Tautisuojaustoimenpiteiden tulee olla niin helppoja, että ne tulee tehdyksi ja ne tehdään oikein, painottaa Tove.
– Tautisulku ja saappaat ja vaatteet sikalassa vieraileville ovat jo joka tilalla itsestään selvä asia. Liian monimutkaiset toimenpiteet johtavat usein siihen, että niistä laistetaan.
Monen tuottajan kanssa on Biocheck-arvioinnin yhteydessä mietitty tilan alueen liikennejärjestelyjä ja kulkureittejä.
– On hyvä miettiä, missä kulkee minun sikatilani ulkoisen ”likaisen” ja sisäisen ”puhtaan” alueen raja ja ovatko nämä rajat tiiviit, sanoo Tove. Mennäänkö sikalakengillä alueille, missä on riski, että puhtaan ja likaisen alueen reitit risteävät, esim. kuljettaessa rehuvarastoon.
– Tärkeää on myös miettiä omia työtapoja sikalan sisällä eli sisäistä tautisuojausta. Siinä on vielä paljon tehtävää. Kaiken kokoiset sikalat voivat toimintatapojaan muuttamalla parantaa tautisuojausta.


Haittaeläinten torjunta

Haittaeläinten torjuntasuunnitelma on monella itse tehty, ja siihen tulee panostaa.
– Anelman Sikatuotannon ohjeissa on malli, joka auttaa suunnitelman tekemisessä. Suosittelemme suunnitelman tallentamista liitetiedostona Sikavaan, sanoo Tove.

Torjuntatoimenpiteet kannattaa suunnitella niin, että ne tulevat todella tehtyä, eivätkä jää vain suunnitelmaksi. Haittaeläinten torjuntaan on myös olemassa ostopalveluvaihtoehtoja.
– Biocheck on hyvä työkalu, ei pelkästään sen antamien pisteiden takia, vaan siihen, että tilat itse miettivät rutiinit läpi ja löytävät riskikohdat omasta sikalastaan, tiivistää Tove.
Arvioinnin tulokset tallennetaan Sikavaan ja sieltä näkee myös suomalaisten vertailutilojen keskiarvot. Vuosittain tehtynä Biocheck kertoo tautisuojauksen kehittymisestä sikaloissa.

KP

Apuväline myös nautatilan toiminnan kehittämiseen

Nautatilakin voi hyötyä Biocheck-tautisuojausarvioinnista. Biocheck ei ole tarkastus, vaan kyselylomakkeella tehtävä arviointi tilan tautisuojauksen tasosta. Biochekin tilalle voi tehdä siihen koulutuksen saanut neuvoja tai eläinlääkäri.

Biocheck on belgialainen, Gentin yliopistossa kehitetty tautisuojaustyökalu, joka on alun perin suunniteltu sikatiloille. Myöhemmin siitä on kehitetty versiot myös nauta- ja siipikarjapuolelle. Arviointilomakkeen tuloksia verrataan muihin työkalulla arvoituihin tiloihin. Arviointi antaa eri osa-alueista prosentuaalisen arvion, jota voi verrata kaikkien arvioitujen tilojen perusteella laskettuun keskiarvoon. Arviointia voidaan myös hyödyntää tilan oman toiminnan kehittämisessä.


Ulkoinen ja sisäinen tautisuojaus

Arvioinnissa selvitetään tilan ulkoisen ja sisäisen tautisuojauksen vahvuuksia ja kehittämiskohteita. Ulkoinen tautitorjunta tarkoittaa tautien leviämisen riskiä tilalle ulkopuolelta. Sisäinen torjunta taas tautien leviämisen riskiä tilan sisällä.
Ulkoisen tautisuojauksen selvittämiseksi tilalla katsotaan esimerkiksi eläinkuljetusauton reitit, tilan tautisulku vierailijoille ja miten raatojen säilytys on järjestetty. Sisäisessä selvityksessä kysytään esimerkiksi sairaiden eläinten hoitamisesta ja mahdollisuudesta eristää ne.


Ehdotuksia parempaan ennakoimiseen

Biocheck arvioinnilla saa uutta näkökulmaa tilatason tautisuojaukseen. Toimenpide-ehdotuksia voidaan antaa lyhyelle aikavälille ja myös pidemmälle aikavälille suurempia toimenpide-ehdotuksia.
Arvioinnin tekeminen auttaa tautien saneerauksissa ja niiden ennaltaehkäisyssä. Hyvällä ennakoimisella varmistetaan terveemmät eläimet, otetaan eläinten hyvinvointi huomioon ja varmistetaan vastuullinen tuotanto. Arvioinnissa kartoitetaan, miten riskejä voidaan vähentää, mutta kuitenkaan työrutiineja ei saa vaikeuttaa. Samalla voidaan miettiä uusia, tautiturvallisia työrutiineja.


Biocheck-tilakäynti nautatilalla

Tove Donner Snellmanilta teki biocheck-tilakäynnin Jokitupa Oy:n nautakarjatilalle.
Jokituvan Laura ja Ville Huhtalan nautakasvattamossa eläinryhmät ovat ikäryhmittäin eri rakennuksissa.
– Tämä on erittäin hyvä asia sisäisen tautisuojauksen kannalta, kertoo Tove.

Hyvänä asiana Tove pitää myös eläinlääkärille varattua hoitokärryä, johon eläinlääkäri voi laittaa tavarat, eikä tarvitse laskea niitä kasvattamon tiloihin.
Erillisiä sairaskarsinoita voisi olla enemmän. Silloin saisi sairaat eristettyä paremmin ja sairaat eläimet voisi hoitaa viimeisenä, mainitsee Tove.


Ikkunat suojattu verkoilla

Ulkoisessa tautisuojauksessa Tove pitää erittäin hyvänä Jokituvan juottamoa. Se on hyvin suljettu yksikkö ja ikkunat on suojattu verkoilla, kertoo Tove.
Navetoiden seinien vierustat olisi hyvä pitää puhtaina kasvillisuudesta.

– Kaikkein paras olisi, jos seinien vierellä ei kasvaisi mitään, niin ettei haittaeläimille annettaisi mieluisaa suojapaikkaa, ohjeistaa Tove.
Raatokontin sijoitusta Jokituvalla mietittiin pitkään, mikä olisi sille paras paikka tautiturvallisuuden kannalta, mutta kuitenkin sellainen, että sitä olisi helppo käyttää.


Oikeat asiat tärkeysjärjestykseen

Näitä ja paljon muita tautiturvallisuuteen vaikuttavia asioita käytiin läpi Jokituvan biocheck-arvioinnissa. Ville ja Laura ovat tekemässä muutoksia ja korjauksia.
– Tästä arvioinnista on kyllä hyötyä, että osaa laittaa asiat tärkeysjärjestykseen ja mihin kannattaa investoida, miettii Ville. Suuressa yksikössä tautien ennaltaehkäiseminen ja tautien hallinta ovat todella tärkeitä. Varsinkin kun investoidaan ja peruskorjataan, biocheck-arvioinnista on varmasti hyötyä.

MK

Jutussa lähteenä Eläinten Terveys ETT ry:n julkaisut