Snellman investoi jatkuvaan kasvuun

Luitko jo tämän? Kunnon Perhetila -lehdestä 2/2021


Snellman viettää juhlavuottaan 2021 pitkälti työn ja laajentamisen merkeissä. Huhtikuussa uutisoitiin, että Snellman-konserni investoi 11 milj. euroa uuteen ruokatehtaaseen Pietarsaaressa. Konsernijohtaja Erkki Järvinen ja Lihanjalostuksen tj. Roland Snellman kertovat strategisesta panostuksesta.


Snellman-konsernin liikevaihto oli viime vuonna ennätyksellisellä tasolla, mutta myös investointitahti oli korkealla. Konserni investoi vuonna 2020 13,2 milj. euroa muun muassa uuteen pakkasvarastoon Kuusisaaressa, Keravan kiusauslinjan korkeampaan automatisointitasoon sekä uuteen, koko konsernin kattavaan tuotannonohjausjärjestelmään.


Myös juhlavuonna 2021 tehdään merkittäviä investointeja. Uusi ruokakomponenttitehdas on Snellman-konsernin lihanjalostus- ja valmisruokatoimialojen yhteishanke, joka vastaa kulutustrendien muutokseen ja laadukkaan valmisruuan kysynnän voimakkaaseen kasvuun. Rakennustyöt alkavat tänä vuonna ja tehtaan on tarkoitus valmistua vuoden 2022 loppupuolella.


Etätyö muutti ruokailu-tottumuksiamme

Yli vuoden kestänyt etätyöskenteleminen on muuttanut suomalaisten ruokailutottumuksia. Ruokaa tehdään yhä useammin kotona alusta alkaen, ja valmisruoka täydentää arjen tarpeita.
– Laadukkaan valmisruuan suosio on kasvanut selvästi, Erkki Järvinen sanoo. Moni kuluttaja kokeili myös ravintola-aterioiden ostamista vähittäiskaupasta, kun ravintolat olivat suljettuina keväällä. Mutta kun tarkastelee aterioiden hinta-laatu-suhdetta, Kokkikartanon tuotteet näyttävät tässä uudessakin kilpailutilanteessa pärjänneen erinomaisesti.
– Kokkikartanon tuotteet on huomattu ja kiinnostus niitä kohtaan jatkuu, hän sanoo. Osa korona-ajan aiheuttamista muutoksista jäänee pysyviksi. Esimerkiksi laadukkaan valmisruuan ja ruokakomponenttien myynti jatkuu korkeammalla tasolla kuin ennen korona-aikaa.


Investoi tulevaisuuteen – ja yhteistyöhön

Tehdashankkeessa on pohjimmiltaan kyse Snellman-konsernin toiminnan kehittämisestä ja laajentamisesta. Siihen liittyy kiinteästi perinteinen snellmanilainen tapa toimia – tehdään yhdessä.
– Olemme koko ajan lisänneet yhteistyötä eri toimialojen ja brändien kesken, Erkki sanoo. Konsernin yhteinen tuotekehitys on tästä hyvä esimerkki.
Hankkeen työryhmissä on mukana vastuuhenkilöitä sekä valmisruuan puolelta että lihanjalostustoimialalta.
– Investointi osuu oikeaan aikaan ja vastaa kuluttajakysynnän muutoksiin, Erkki sanoo. Panostus on iso, mutta se varmistaa koko tuotantoketjun menestystä. Haluamme jatkossakin edistää suomalaista elintarviketuotantoa ja tukea suomalaisia lihantuottajia.


– Analysoimme tarkasti askeleemme ja valintamme, Roland Snellman sanoo. Mitä kuluttaja haluaa ostaa? Mitä kauppa tahtoo meidän tuottavan? Voimmeko jalostaa raaka-aineemme houkutteleviin tuotteisiin, joilla on vielä parempi kannattavuus?
Hän korostaa, että investointi takaa Snellmanille jatkuvan kilpailukyvyn, kun rakennetaan hyvissä ajoin sitä, mitä markkinoilla kaivataan parin vuoden päästä.
– Tavoittelemme korkeampaa jalostustasoa raaka-aineellemme, Roland sanoo. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että lopetamme perustuotteiden kuten jauhelihan myymisen. Mutta erityisesti nyt korona-aikana huomasimme, että kuluttajat suosivat tuotteita, joissa on korkeampi jalostustaso.


Konsernijohtaja Erkki Järvinen ja Lihanjalostuksen tj Roland Snellman


Snellman rakentaa tulevaisuutta varten, jalat tukevasti yrityksen perinteissä ja visiossa. Meidän tulee yhdessä uskaltaa uskoa tulevaisuuteen, vaikka nykyhetki on joskus haasteellinen, konsernijohtaja Erkki Järvinen ja Lihanjalostuksen tj. Roland Snellman sanovat. Uusi ruokakomponenttitehdas on investointi Snellmanin kilpailukykyyn. Taustalla maalaus Snellmanin perustaveljeksistä.


Vahvat tuotemerkit vahvoilla suhteilla

Herra Snellman ja Kokkikartano ovat vahvoja tuotemerkkejä, joilla on erittäin hyvät suhteet kuluttajiin, Erkki toteaa.
– Kuluttajat luottavat tuotemerkkeihimme ja tekoihimme. Tämä antaa kaupallekin hyvät lähtökohdat. Meidän tulee nyt yhdessä uskaltaa luottaa tulevaisuuteen.


Korona-aika on vahvistanut kotimaisten tuotteiden kysyntää. Saksalainen kohu teurastamotyöntekijöiden kurjista olosuhteista ja maan puuttuvasta omavaraisuudesta avasi myös monen suomalaisen silmät.
– Aiemmin on ehkä ajateltu, ettei eri maiden lihatuontannoissa ole kovinkaan suurta eroa, Erkki sanoo. Päivänvaloon tulleet epäterveet tuotantotavat eläinsuojelun ja eläinten sekä ihmisten hyvinvoinnin kannalta, olivat ahaa-elämys monelle. Kun ei pelata samoilla ehdoilla, syntyy epäterve kilpailutilanne.
– Halpaa ruokaa ei ole, Roland lisää. Kun hinta on liian alhainen, joku osapuoli ketjussa on kärsinyt siitä.


Elämä rajoitusten jälkeen – mitä on odotettavissa?

Korona-aikana lihankulutus tasaantui Suomessa. Myös ylikriittiset väitteet lihaa kohti ovat vähentyneet. Suurimpana haasteena on nyt arvioida, miten kulutus kehittyy, kun rajoituksia lievennetään ja vapaampi liikkuvuus on jälleen mahdollista.


Kuten viime vuonna, horeca-alan odotetaan tasapainottuvan kesäksi, kun kotimainen matkailu pääsee vauhtiin. Silti moni yritys ravintola- ja matkailualalla on polvillaan paineen alla, Roland sanoo.
– Työpaikkaruokailun ei odoteta palautuvan entiselle tasolle, ei myöskään tarve kokousjärjestäjien työlle. Etätyö ja etäkokoukset ovat varmasti myös jatkossa osa arkeamme, ainakin joissakin muodossa.


– Psykologisesti moni tuntee alkuvaiheessa varmasti olonsa turvallisemmaksi Pohjoismaissa kuin kauempana ulkomailla, Erkki sanoo. Odottelemme myös, miten rokotukset purevat lisääntyviin virusmuunnoksiin. Uskon kuitenkin, että halu tavata muita ihmisiä tulee olemaan huomattavin piirre, kun yhteiskuntaa avataan uudestaan. Yhteys muihin ihmisiin ja ihan tavalliset kohtaamiset ovat tärkeämpi asia kuin olemme aiemmin ymmärtäneetkään.


Viestinnässä suurempaa joustavuutta

Digitalisointi on tuonut lisää joustavuutta viestintään. Lyhyen sisäänajon jälkeen alkutuotanto on pitänyt tuottajatilaisuuksia siantuottajille Teamsin kautta kuukausittain.
– Meillä on käytännössä enemmän tuottajatilaisuuksia nyt kuin ennen koronaa, Roland sanoo. Erityisesti huhtikuun siantuottajatilaisuudessa oli todella paljon osallistujia, ja useat tuottajat esittivät kysymyksiä ja jakoivat näkemyksiään. Tietysti tarvitaan myös perinteisiä tilaisuuksia, joissa tavataan paikan päällä, mutta digitalisointi on helpottanut viestintää. Aikakaan ei ole enää suurempi este, kun ei tarvitse lähteä tilaltaan voidakseen osallistua.

HJ