Yhdessä läpi vaikeiden aikojen

Heikot sadot ja rehuviljojen nousevat hinnat ovat vieneet monen tilan vaikeaan asemaan tänä syksynä. Kuten vuoden 2018–19 kriisissä, Snellman kantaa vastuun siitä, etteivät sian- tai naudantuotanto suomalaisella maaseudulla mene nurin. Toimenpiteitä hintatason varmistamiseksi on jo tehty.


Sekä nauta että sika ovat vahvoja tukipilareita Snellmanin strategiassa. Kesästä lähtien on tehty hinnannostoja ja niitä tehdään edelleen.
– Hintapäätöksemme mukaan sikahinta tulee olemaan 8 % korkeampi tammikuussa -22 kuin keväällä -21, Snellmanin Lihanjalostuksen toimitusjohtaja Roland Snellman, sanoo.
Nautapuolella Snellman nosti syksyllä nuorten nautojen hintaa 5 sentillä/kg ja lehmien 10 sentillä/kg. Vaikka nautamäärät vähenevät Suomessa, Snellmanin hankinta kasvoi huomattavasti vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Syyskuussa nautamääriä häiritsi kuitenkin koronatilanne.


Suositaan kotimaisia proteiininlähteitä
Kun gmo-vapaan soijan hinta nousi, kotimaisista proteiininlähteistä tulee yhä kilpailukykyisempiä. Herne, härkäpapu ja rypsi yhdessä kotimaisten viljojen kanssa ovat edullisempia ja lisäksi askel matalampaa soijariippuvuutta kohti.
– Vuoden alussa nostamme lihasikojen soijattomasta loppukasvatuksesta  maksettavan superior-tason lisähinnan 5 senttiin/kg, Roland kertoo. Haluamme kannustaa tiloja lisäämään kotimaisten proteiinien, kuten herneen ja härkäpavun, viljelyä. Kotimaiset rehuproteiinit eivät ole vain edullisempia, ne vaikuttavat myös myönteisesti ilmastopäästöihin.


Tulosta oikeista kanavista
Sika-alan kannattavuuden horjuessa vuonna 2018, Snellman ryhtyi sekä lyhyt- että pitkäaikaisiin toimenpiteisiin tilanteen selvittämiseksi. Tavoitteena oli parempi kannattavuus tiloilla, mutta yhtä tärkeää oli vahvistaa myyntikanavat niin, että suomalaisesta lihasta on kysyntää myös tulevaisuudessa ja oikeaan hintaan.
– Sian hankintamäärät laskivat silloin alle 30 milj. kiloon. Asetimme strategiseksi tavoitteeksi nostaa määrät 35 milj. kiloon vuoteen 2022. Alussa se tuntui haasteelliselta, mutta kun tavoitellaan strategisia päämääriä, vaikeistakin tilanteista on selvittävä.
Tuottajien kannattavuuden vahvistamisen lisäksi Snellman panosti optimaalisten myyntikanavien löytämiseen raaka-aineelleen.
– Laatimamme asiakasstrategia on osoittautunut oikeaksi, Roland sanoo. Emme panostaneet bulkkivientiin esimerkiksi Kiinaan, missä markkinahinta vaihtelee useita euroja kilolta. Sen sijaan meillä on nykyään hyvä, vakaa asiakaskunta Suomessa ja Ruotsissa voimakasta kasvua.


Kotimaisesta lihasta on voimakas kysyntä
Korona-aika vahvisti kotimaisen lihan suosion kaupan ja kuluttajien keskuudessa, mikä oli Snellman-konsernin eduksi.
– Konsernissa on vahvat tuotemerkit, jotka tuovat hyvää kasvua, ja meidän täytyy luonnollisesti myös varmistaa tietty tulostaso, Roland sanoo. Uskomme suomalaisen lihan tulevaisuuteen. Tällä hetkellä investoimme Kuusisaaren uuteen ruokakomponenttitehtaaseen, joka nostaa sekä jalostustasoa että kannattavuutta. Tämä tuo meille paremmat mahdollisuudet olla kilpailukykyinen yhteistyökumppani suomalaisille perhetiloille jatkossakin.


Kannustamme suomalaista sikaa
Suomessa keskustellaan parhaillaan siitä, onko ollenkaan mahdollista ylläpitää suomalainen siantuotanto nykyisellä tasolla. Roland ei näe syytä siihen, että Snellman antaisi periksi kotimaisessa siassa. Päin vastoin Snellman panostaa ensi vuonna Maatiaispossun lanseeraukseen.
– On tosiasia, että Suomen siantuotanto on kulutusta suurempi, mutta jos sitä lähtee karsimaan, supistukset tulee tehdä oikeissa kanavissa, Roland sanoo. Korona-aikana kotimaisen lihan kysyntä on kasvanut reilusti, joten kotimaisilla markkinoilla leikkauksia ei tule tehdä. Globaalisti sen sijaan sianhinta laskee ja Euroopan markkinoilla on nyt suuria eriä halpaa lihaa. Emme halua sellaista tilannetta, jossa Kiinan vientiin tarkoitettu suomalainen liha yhtäkkiä tungetaan kotimaisille markkinoille, seurauksena hintojen syöksy.



Haastattelu löytyy Kunnon Perhetila -lehdestä, nro 3/2021.