Luitko jo tämän? Maan kärkiluokassa hiilijalanjäljen mittauksessa

Luitko jo tämän? Kunnon Perhetila -lehdestä 3/2021


Arto ja Hanne Tyynismaan maitotilalla Purmojärvellä lähdettiin alentamaan ilmastopäästöjä pienin askelin. Muun muassa laiduntaminen ja monipuoliset energiaratkaisut ovat osoittautuneet toimiviksi ratkaisuiksi sekä kukkaron että ilmastopäästöjen osalta.




Maidon tuotantoketjun hiilijalanjälkeen vaikuttaa moni asia. Ilmastopäästöjen määrä vaihtelee muun muassa tilan energiakäytöstä, ruokinnasta, satotasosta, lannan käsittelytavoista ja peltoviljelykasveista riippuen.

Valion Carbo®-ympäristölaskuri on kehitetty Suomen ilmastoon ja olosuhteisiin tilakohtaisen hiilitaseen seurantaan. Laskelma tehdään vuosittain ja edellyttää muun muassa, että tila on käynyt Valion hiiliviljelyn koulutuksen.

Vuoden 2020 laskelman mukaan Tyynismaan maitotila sijoittuu maan kärkiluokkaan. Maidon hiilijalanjäljen globaali keskiarvo on noin 2,5 kg CO2e/litra (lähde FAO, Valio). Suomessa luku vaihtelee yhden kilon molemmin puolin. Tyynismaan hienoon tulokseen, 0,76 kg CO2e/litra, sisältyy monenlaisia toimenpiteitä.


Laiduntaminen ja hiiliviljely

Omien ilmastopäästöjen alentamiseen on lähdetty askel askeleelta. Monet asiat olivat jo osaa tilan arvomaailmaa ja arkea. Lehmien laiduntamista pidetään ilmastotyössä tärkeänä toimenpiteenä. Nurmi sitoo hiiltä ja on lehmien pääasiallinen ruoka.
– Lehmät pääsevät vapaasti laitumelle milloin haluavat, Hanne sanoo. Meillä on hyvät mahdollisuudet laiduntaa lohkoittain koko navetan ympäri.

Myös tilan 110 hehtaarin pellot ovat lähellä, mikä alentaa polttoaineenkulutusta.
– Kortesjärvellä on paljon urakoitsijoita, joten tuntuu järkevämmältä hyödyntää heidän palveluitaan kuin ostaa koneet itse, Hanne ja Arto sanovat. Laitamme pellot kylvökuntoon ja teemme rehut itse, mutta urakoitsija kylvää, levittää lietteet ja hoitaa kasvinsuojelun.

Hiiliviljelykurssin eväiksi jäi muun muassa, että niityn korkeuden on oltava vähintään 10 cm, jotta kasvusto lähtee nopeammin kasvuun. Tuotostasoon, viljelykiertoon ja kylvöseoksiin kiinnitetään myös huomiota.




Energia auringosta ja maasta

Huhtikuussa navetan kattoon asennettiin aurinkopaneelit.
–  Aurinko paistaa koko päivän, joten paneelit tuottavat tehoa koko navetan käyttöön, Arto sanoo. Maidon kylmennys ja robotti käyvät molemmat aurinkosähköllä.

Maalämpöpumppu hoitaa lattialämmityksen navetan rehuvarastossa, jotta paalit saadaan sulatettua talvisin. Maitohuoneessa on lämmöntalteenottopumppu.


Edetään askel askeleelta

Se, mistä maitotila aloittaa oman ilmastotyönsä, on aina tilakohtaista, Tyynismaat toteavat. Kyseessä ei tarvitse olla mullistavia asioita, vaan pienin askelin voidaan saada toimivia ratkaisuja aikaan.

– Laiduntamiseen kannattaa ehdottomasti panostaa, jos vain mahdollista, Arto ja Hanne sanovat. Viljelykierto ja monipuolisemmat seokset ovat myös hyviä askeleita eteenpäin. LED-valot, aurinkosähkö ja painovoimainen ilmanvaihto alentavat sähkölaskuja, mutta investointien täytyy olla kohtuullisia. Ei kannata ylimitoittaa, vaan tehdään omien resurssien ja tarpeiden mukaan.



Arto ja Hanne Tyynismaa